Lohjalla on valmistumassa talo, jonka materiaalien kokoamisessa on säästetty mahdollisimman paljon raaka-aineita ja energiaa. Yli puolet rakennuksen painosta on kierrätysmateriaalia.
Lohjanjärven rannalle on kaavoitettu alue minitaloille. Sinne valmistuu ensimmäisten joukossa arkkitehti Matti Kuittisen oma talo. Talo on suunnittelijalleen eräänlainen koelaboratorio, sillä projektin toteutuksessa Kuittinen on päässyt hyödyntämään tutkijana ja suunnittelijana kerryttämäänsä tietoa ja ideoita monipuolisesti.
Talo Varjossa on ensimmäistä kertaa käytössä merkittäviä teollisen kiertotalouden ratkaisuja, kuten täysin hiilineutraalit teräsprofiilit, jotka on valmistettu sataprosenttisesti kierrätetystä teräksestä. Kokonaisuutena talo pyritään tekemään yli 50-prosenttisesti uudelleenkäytetyistä ja kierrätetyistä materiaaleista. Talon nimi viittaa Kuittisen mukaan japanilaisen estetiikan klassikkoteokseen Varjojen ylistys –nyt ajatuksena on rakentaa vaihtoehtoja lineaaritalouden varjoissa.
Kuittinen toteuttaa uuden kotinsa yhdessä Aulis Lundell Oy:n kanssa. Minitalo Varjo esittelee kierotalouden uusia ratkaisuja, joilla vähennetään rakentamisen ympäristöhaittoja. Samalla hanke haastaa perinteisiä rakentamisen ja sisustamisen käytäntöjä.
Ikuinen teräs
Talossa on käytetty termorankaa, joka on valmistettu SSAB:n fossiilivapaasta Zeroteräksestä. ”Nyt saimme käyttöön laadun S280 ja tulossa on myös S350-rakenneteräs. Valmistamme termorangat tutulla rullamuovausteknologiallamme”, kertoo Leena Lundell.
Aulis Lundell Oy on valmistanut termorankaa jo vuodesta 1995. ”Nyt olemme ottaneet termorangoissamme käyttöön viidennen sukupolven reikämuodon. Sillä on saatu edelleen parannettua energiatehokkuutta ja samalla on säilytetty teräksen keveys ja lujuus”, Leena Lundell sanoo.
Lundell on tyytyväinen siihen, että teräksen kestävää käyttöä edistetään yleisesti Euroopassa. ”Teräsrakentamista on viety kierrätyksen osalta eteenpäin EU-tasolla. Teräsprofiilit voivat nyt liittyä CE-merkintään. Ensimmäisen valmistajan CE-merkintä pysyy voimassa, kunhan rakenne on purettu ehjänä.”
Talo Varjo on rakennettu siirrettäväksi moduuliksi ja siten se voidaan viimeistellä valmiiksi Lundellin tehtaalla Lohjalla. Leena Lundell näkee moduulien olevan tulevaisuutta. ”Elementit ja moduulit – näitä meiltä kysytään. Raakarunkoa, puolivalmista tai valmista. Moduulikonsepti on hyvin joustava, ja sillä voidaan rakentaa myös hyvinkin isoja taloja, jopa 17 kerrokseen asti.”
Nuukaa rakentamista
Matti Kuittisen uusi koti edustaa minimalismia kolmella tavalla. Siinä haetaan minimalismia luonnonvarojen kannalta, elämäntapana ja arkkitehtuurissa. Keskeistä on mahdollisimman vähäinen kulutus.
Kuittinen työskentelee kestävän rakentamisen professorina Aalto-yliopistossa. Hän on tutkimushankkeissaan pohtinut rakentamisen suuntauksia ja myös sitä, miten ne vaikuttavat elämän laatuun. Hänen omassa projektissaan tilojen käyttö on suunniteltu tarkoin, samoin materiaa- livalinnat. ”Erityisesti kehittyvissä maissa asuinpinta-alat kasvavat, mutta tarvitaan päästövähennyksiä.”
Talo Varjon julkisivut ovat yksinkertaiset. Ne ovat uudelleen käytettyä lautaa, joka on maalattu mustaksi. Rakennukseen tulee runsaasti luonnonvaloa isojen ikkunoiden kautta, jotka ovat myös kierrätettyjä. Kuittinen kiittelee, että moni ratkaisu on ollut mahdollista Lundellin joustavuuden ansiosta. ”Esimerkiksi löytämäni ikkunat laitettiin sopimaan seinään.”
Kuittinen painottaa, että kaikista materiaaleista tulisi hyödyntää parhaat puolet. ”Optimointi ei ole niin yksinkertaista, että otetaan jokin tietty runkoratkaisu ja sitä skaalaamalla päästään esimerkiksi kestävän kehityksen kannalta parhaaseen ratkaisuun. Maltti on valttia tässäkin.”
Eletty elämä saa näkyä
Yleisesti Kuittinen kuitenkin materiaalivalinnoista kiteyttää. ”Paras rakennusmateriaali on se, joka on jo tehty.” Hän on koonnut myös sisustukseen tarvittavat materiaalit pääosin purkukohteista ja erilaisilta kirpputoreilta. Materiaalin kulutus on säilynyt niukkana, mutta aikaa hankintoihin on luonnollisesti kulunut.
Kuittinen näkee kauneutta pinnoissa, jotka ovat jo nähneet elämää. ”Kierrätysmateriaaleilla syntyvät kalusteet eivät kaipaa puhdistuksen lisäksi välttämättä muuta pintaansa. Esimerkiksi vanhoissa mehiläispesissä käytetyn puun pinnassa on sopivasti pientä rujoutta.”
Taloon tulee Kerabitin mäntyöljypohjainen huopakatto, jota on käytetty myös Kuittisen ja Aulis Lundellin aiemmassa yhteisprojektissa, palkitussa asuntomessutalo Pyörteessä. Kerabitin tuoteryhmäpäällikkö Mikko Nikander kertoo, että heidän Naturetuotteisiinsa on lisätty mäntyöljyn osuutta. ”Sen lisäksi bitumissa on edelleen myös kumirouhetta, joka on valmistettu kierrätetyistä autonrenkaista.”
Kompaktiin kylpyhuonetilaan tulee Duratin kierrätysmateriaaleista valmistamat muovikomposiitit. Duratin toimitusjohtaja Heikki Karppinen painottaa, että rakentamisessa on pakko siirtyä kiertotalouteen. ”Purkulainsäädännön kehittymisen myötä materiaalien uudelleenkäyttö helpottuu.”
Talon lämmityksessä tulee olemaan keskeisenä osana ilmalämpöpumppu ja eristeeksi laitetaan lasivillaa. Pari kuukautta ennen talon siirtoa paikalleen muutama asia oli vielä hieman kesken. ”Yleistilaan ei ole vielä huonekaluja, mutta yritän rakentaa niitä itse. Talossa ei myöskään ole erillistä teknistä tilaa, vaan kaikki jää näkyviin. Siten kaikki on myös helposti huollettavissa. Ei ole tarvetta jemmata piiloon niitä asioita, jotka taloon joka tapauksessa kuuluvat”, Kuittinen sanoo.
Koska talo on tehty moduulina, se jous- taa myös mahdollisissa tulevaisuuden elämänmuutoksissa. Rakennus voidaan siirtää sellaisenaan paikasta toiseen, eli kodin voi ottaa muutossa mukaan.
Kuittinen arvelee, että hänen oman pilottihankkeensa jälkeen kehitys vauhdittuu. ”Jostain pitää lähteä. Toivottavasti evoluutio tästä vain kiihtyy.” -JP
Haku:
Avaa näköislehti:
Lisää artikkeleita:
Oletko kiinnostunut TRY:n toiminnasta tai haluatko mainostaa TRY:n viestintäkanavissa? Ota yhteyttä ja saat lisätietoa eri mahdollisuuksista.
