Yhteystiedot Jäsensivut

Teräsrakentamisen tulevaisuus näyttää monella tavalla hyvältä

                                                                                                                                                                                             

Tällä hetkellä rakentamiseen liittyvät keskustelut ovat enimmäkseen rakennusmateriaalien vastakkainasettelua. Solvataan sitten puuta, betonia tai terästä, niin kaikki tuntuu pyörivän Maankäytön- ja rakennuslain uudistumisen ympärillä ja erityisesti siihen suunnitellussa hiilijalanjälkilaskennassa. Teräsrakenteet rakennuksissa eivät ole maailman vanhin keksintö. Ne alkoivat yleistyä vasta noin sata vuotta sitten. Ensimmäisinä teräksestä tehtiin rautatieasemia ja siitä kehitys jatkui aika pian muihinkin rakennustyyppeihin rinta rinnan muiden materiaalien kanssa. Kautta aikojen rakennusmateriaalit ovat kulkeneet käsi kädessä ja nyt tuntuu, että ollaan vastakkain joka asiassa.

Loistava esimerkki toimivasta harmoniasta materiaalien välillä on Pudasjärvelle tuleva hybridikerrostalo, jossa kaikki ainesosat toimivat sulassa sovussa. Runko on elementtirunko, jossa välipohjaratkaisuna käytetään liittorakennetta eli kierrätetystä teräksestä valmistetut liittopalkit tukevat ontelolaattoja. Osa ontelojen tuennasta on kantavien seinien betonielementtien varassa. Asuntojen väliseinät lukuun ottamatta märkätiloja on tehty hirrestä ja hirsi on myös näkyvä julkisivumateriaali. Kombinaatio mahdollistaa paloluokan P1, joka on vaatimuksena tämäntyyppisissä rakennuksissa. Varsinkin ulkomailla liittorakenne, jossa käytetään liittopalkkeja yhdessä puuelementtien kanssa, on yleistymässä kovaa vauhtia. Terästä tarvitaan rakenteellisessa tukemisessa ja teräsbetonia laatan ääneneristyksen sekä kantavuuden saavuttamiseen. Massiivipuuta tarvitaan puolestaan estetiikkaan ja myös osaltaan rakenteelliseen tukemiseen.

Teräksen rooli rakentamisessa ei tule muuttumaan, koska yhtä ympäristöystävällisiä, kestäviä ja terveellisiä materiaaleja on lähes mahdoton löytää. Terästä kierrätetään lähes sataprosenttisesti ja yksikään muu materiaali ei pääse kiertotaloudessa samanlaisiin lukemiin, kun koko elinkaari ja mahdollinen uudelleenkäyttö otetaan huomioon. Malminpohjaisen teräksen tuotantoon ollaan kehittämässä menetelmiä, joilla tuotanto saadaan lähes hiilivapaaksi. Rakenteiden liitokset on helppo toteuttaa perinteisillä pulttiliitoksilla, mikä tarkoittaa uudelleenkäytön kannalta huikeata potentiaalia. Siirtokelpoisuus ja muuntojoustavuus ovat päivän termejä ja teräksen avulla nämäkin onnistuvat sujuvasti. Monta teollisuushallia on nähnyt uuden elämän, kun ne on purettu ja siirretty matkojenkin päähän toiselle rakennuspaikalle. Sisäilman laadusta käydään myös paljon keskustelua. Ainoastaan terästä, lasia ja tiiltä voidaan pitää tutkitusti emissiovapaina materiaaleina. Terästä voidaan siis pitää myös terveellisenä materiaalina. Terästä ei tarvitse käyttää kehdosta hautaan vaan antamalla sille uusi elämä kierrätettynä tai uudelleenkäytettynä, näin sen elinkaari jatkuu kehdosta kehtoon.

 

Timo Koivisto

Toimitusjohtaja

Teräsrakenneyhdistys ry


Teksti on julkaistu alunperin Rakennuslehden Näkökulma-palstalla 3.12.2020